Tänään minä pääsin enon mökille metsään. Luulisi, että metsäkoirana olisin nuuhkinut pupujen perään, mutta minua kiinnosti enemmänkin emännän ja isännän makkaranpaisto. Ehkä taisi mennä pari pullaakin - keksejäkin saattoi muutama upota. Emäntä kyllä on sitä mieltä, että minut laitetaan laihutuskuurille, mutta minkäs teet kun minulla on niin väärinymmärretyn katse. Eihän siinä muu auta kuin antaa se pieni palanen kärkkäriä mullekin.
Kärkkäriä, kiitos.
